Kaarina

See also: kaarina

Finnish

Etymology

Medieval cognate of English Catherine through Swedish Karin. A traditional variant of Finnish Katariina.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkɑːrinɑ/, [ˈkɑːrinɑ]
  • Hyphenation: Kaa‧ri‧na

Proper noun

Kaarina

  1. A female given name.
    Kaarina Maununtytär Karin Månsdotter
    • 1918 Anni Swan, Kaarinan kesäloma, WSOY (1956), page 111:
      Ei, Kaarina kulta, heitä rillit nurkkaan, luovu arvokkaasta opettajannaamastasi ja muutu jälleen vallattomaksi Kaisuksi.
    • 1961 Väinö Linna, Täällä Pohjantähden alla 3, (WSOY 1980) ISBN 9510024236, page 104:
      Nykyään hän hyräili usein erästä balladia, jossa kerrottiin kauniin Kuussalon Kaarinan kovasta kohtalosta. Ja vähitellen hän pääsi varmuuteen siitä, että panisi lapsensa nimeksi Kaarina, jos se olisi tyttö. Tosin laulun Kaarina mestattiin ja pantiin kivikirkon seinään, mutta nimi oli hänestä niin kaunis, että hän siitä huolimatta valitsi sen.
  2. A municipality in SW Finland, near Turku.

Declension

Inflection of Kaarina (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative Kaarina Kaarinat
genitive Kaarinan Kaarinoiden
Kaarinoitten
partitive Kaarinaa Kaarinoita
illative Kaarinaan Kaarinoihin
singular plural
nominative Kaarina Kaarinat
accusative nom. Kaarina Kaarinat
gen. Kaarinan
genitive Kaarinan Kaarinoiden
Kaarinoitten
Kaarinainrare
partitive Kaarinaa Kaarinoita
inessive Kaarinassa Kaarinoissa
elative Kaarinasta Kaarinoista
illative Kaarinaan Kaarinoihin
adessive Kaarinalla Kaarinoilla
ablative Kaarinalta Kaarinoilta
allative Kaarinalle Kaarinoille
essive Kaarinana Kaarinoina
translative Kaarinaksi Kaarinoiksi
instructive Kaarinoin
abessive Kaarinatta Kaarinoitta
comitative Kaarinoineen

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.