Jalmari

Finnish

Etymology

19th century vernacular form of the Swedish Hjalmar.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈjɑlmɑri/, [ˈjɑlmɑri]
  • Rhymes: -ɑri
  • Hyphenation: Jal‧ma‧ri

Proper noun

Jalmari

  1. A male given name.
    • 1943-1967 Simo Puupponen, Aapelin valitut ilot, WSOY 1972, →ISBN, page 232:
      Hänen nimensä on Jalmari. Hyvin luultavasti se on Jalmari, siihen suuntaan ainakin. Ehkä Sebastian. Ehkä Frans. En ole varma, mutta jotakin Jalmarin tapaista joka tapauksessa.
    • 2010 Arne Nevanlinna, Hjalmar, WSOY, →ISBN, page 17:
      Hjalmar vaikuttaa omituiselta, Jalmari vanhalta, Jallu tuttavalliselta ja HooJalmar mahdottomalta. [ - - - ]
      ―Ei se mitään, tarkoitan siis, juu, sinutellaan vaan...
      Hjalmar tarttuu ojennettuun käteen, mumisee Jali, häkeltyy ja ihmettelee mistä noin hölmö nimi putkahti mieleen.

Declension
Inflection of Jalmari (Kotus type 6/paperi, no gradation)
nominative Jalmari Jalmarit
genitive Jalmarin Jalmarien
Jalmareiden
Jalmareitten
partitive Jalmaria Jalmareita
Jalmareja
illative Jalmariin Jalmareihin
singular plural
nominative Jalmari Jalmarit
accusative nom. Jalmari Jalmarit
gen. Jalmarin
genitive Jalmarin Jalmarien
Jalmareiden
Jalmareitten
partitive Jalmaria Jalmareita
Jalmareja
inessive Jalmarissa Jalmareissa
elative Jalmarista Jalmareista
illative Jalmariin Jalmareihin
adessive Jalmarilla Jalmareilla
ablative Jalmarilta Jalmareilta
allative Jalmarille Jalmareille
essive Jalmarina Jalmareina
translative Jalmariksi Jalmareiksi
instructive — Jalmarein
abessive Jalmaritta Jalmareitta
comitative — Jalmareineen
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.