Esko

Finnish

Etymology

From Swedish Eskil, name of a medieval saint (an archbishop), from Old Norse Áskell.

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈesko/
  • Hyphenation: Es‧ko

Proper noun

Esko

  1. A male given name.
    • 1864 Aleksis Kivi, Nummisuutarit, SKS(1956), Act I:
      Eskoa et tyhmäksi maininne, yhtä viisas on hän aina kuin isänsäkin, minä nimittäin; hän on ihan kaltaiseni, niin sielun kuin ruumiin puolesta. Hän ei ole tyhmä, vaan vähän itsepäinen, ja sen taitaa tukastansakin nähdä, joka on valkoinen ja harjaskankea, niinkuin ukolla itse tässä.

Declension
Inflection of Esko (Kotus type 1/valo, no gradation)
nominative Esko Eskot
genitive Eskon Eskojen
partitive Eskoa Eskoja
illative Eskoon Eskoihin
singular plural
nominative Esko Eskot
accusative nom. Esko Eskot
gen. Eskon
genitive Eskon Eskojen
partitive Eskoa Eskoja
inessive Eskossa Eskoissa
elative Eskosta Eskoista
illative Eskoon Eskoihin
adessive Eskolla Eskoilla
ablative Eskolta Eskoilta
allative Eskolle Eskoille
essive Eskona Eskoina
translative Eskoksi Eskoiksi
instructive — Eskoin
abessive Eskotta Eskoitta
comitative — Eskoineen

Anagrams
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.