puisto

puisto (Finnisch)

Substantiv

Singular Plural

Nominativ puisto puistot

Genitiv puiston puistojen

Partitiv puistoa puistoja

Akkusativ puiston puistot

Inessiv puistossa puistoissa

Elativ puistosta puistosta

Illativ puistoon puistoihin

Adessiv puistolla puistoilla

Ablativ puistolta puistoilta

Allativ puistolle puistoille

Essiv puistona puistoina

Translativ puistoksi puistoiksi

Abessiv puistotta puistoitta

Instruktiv puistoin

Komitativ puistoineen-
+ Possessivsuffix

Aussprache:

IPA: [ˈpujsto]
Hörbeispiele:

Bedeutungen:

[1] Park

Beispiele:

Kesällä istutaan usein puistossa syömässä ja juomassa. - Im Sommer sitzt man oft im Park und isst und trinkt.

Charakteristische Wortkombinationen:

puistotie
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.